Pakkasen koti

Eilen esitelmöin afrikkalaiselle miehelle, kuinka matot desinfioituvat pakkasessa. Hän piti rottinkista mattopiiskaani surkeana, mutta touhusi poikani kanssa mattojen kanssa ulkona kylmässä puolisen tuntia omatekoisilla hakkaamisvälineillään (jääkiekkomailoja? pahvisia rullia?), ja yllättävän puhdasta tuli. He siis tekivät miesten työn. En olisi itse kyennyt moiseen. Olen ihan luuseri. Olisin vain imuroinut matot, ja kaikkialle olisi jäänyt tunkkainen fiilis.

Itse olen linnoittautunut sisälle, yritän kirjoittaa kotona, koska reissuni keskustaan yliopiston työhuoneelle ja takaisin ovat liian arktisia. Reissut paikalliseen Saleen riittävät ulkoiluksi. Taidan olla poikkeuksellisen herkkähipiäinen. Jos kaipaa jotain erikoisempaa, pääsee jokeribussilla suoraan Hervannan Duon kauppakeskuksen ovelle ja sieltä takaisin noin tunnissa. Tuntuu luksukselta, että voi tehdä näin - normityöpaikka ei sallisi tällaista joustavuutta.

Tänään pidän vanhoille kavereille pikkujoulut, mitä edelsi maaninen siivoaminen, ja kaikki puhdistautuminen on tuntunut hyvältä. Jos nyt sisustusta miettii, oikeastaan kaikki riippuu siivoamisesta - minullakin on niin paljon näkemisen arvoisia juttuja, mutta yleensä ne peittyvät tavaravuorten taa.

Unelmoin elämästä sellaisessa ilmastossa, jossa voi aina pitää ovea auki pihalle ja kattoterassille. Mutta nyt olemme ennätyspakkasten Suomessa, ja ovet pysyvät visusti kiinni. Voiko tällaisessa ympäristössä luoda illuusioita lämmöstä?

Kävin viime viikonloppuna Viikin Gardeniassa väitöskaronkassa - hetki oleskelua feikkitrooppisessa ilmanalassa teki jo ihmeitä mielelle ja sielulle. Mutta jos lentäisin huomenna Thaimaahan, en luultavasti osaisi arvostaa elämystä pätkääkään. Kylmässä kärsimys on toistaiseksi jalostava kokemus. Tammi-helmikuussa mieli voi olla toinen, jos on käyttänyt satoja euroja ihon kosteutusvoiteisiin.

Tämän päivän isot lumihiutaleet ovat runollisia. Pitäisi varmaan katsoa pikkujoulujen kunniaksi perinteinen Lumiukko-leffa (se brittileffa, jota näytetään aina jouluaattona - Brightonin rantalaiturin mystiikkaa...)