Olen juuri saanut pyyhkeitä siitä, että menin muuttamaan olohuoneeni työhuoneeksi. Tyhjensin tunkkaisen makuuhuoneeni kaikesta lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvästä. Nyt se on melkein zen-tila. Paljon avaruutta kynttilöille ja hiljentymiselle. Roudasin koko roskan seuraavaan saliin. Itse olen tyytyväinen ja seurakunta murjottaa.
Tosiasia on, että kirjoittaminen sujuu tässä asunnossa vain keittiössä, mutta yritän muuttaa tapojani ja siirtyä askel askeleelta tuonne salongin puolelle, jossa minua odottaa noin kolmemetrinen työasema.
Olohuone on mielestäni vanhanaikainen konsepti, en ymmärrä, miksi ihminen ei voisi "olla" jokaisessa huoneessaan, jonka hän asuttaa. Halusin siirtää television makuuhuoneeseeni, mutta se ei onnistunut, koska huoneesta ei löytynyt antennipistoketta.
Mutta tässä lukijoideni iloksi koko universumin ihanin olohuonepotretti..Kuvaaja on valokuvaaja Pekka Turunen Ilomantsin Hattuvaarassa vuonna 1985, ja kuvassa esiintyvät Leena Maksimainen ja Mauri Pesonen. Toivon sydämestäni, että pariskunta elää edelleen onnellisina, koska harvoin sitä törmää tällaiseen käsinkosketeltavaan ikuistettuun onneen. Turusen kuva on kiertänyt maailmaa, enkä yhtään ihmettele, miksi. Tässä on kansan sielu ikuistettuna. Tämän päivän sisustuslehtien steriilit "ilmapiirit" jäävät lehdelle soittamaan, kun palaamme juurillemme.
Ja mistä noita tapetteja saisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti